Kiire haastaa oppimisen - näin tiimi voi parantaa uudistumiskykyään

Mitä jos jatkuvan oppimisen ei tarvitsisikaan tarkoittaa sitä, että jokaisen pitäisi itse pysyä jatkuvasti askeleen edellä muita?

Työ muuttuu nyt nopeammin kuin moni organisaatio ehtii päivittää henkilöstön kehittämissuunnitelmiaan. Uusia työkaluja, menetelmiä ja osaamistarpeita syntyy jatkuvasti. Tekoäly kiihdyttää muutosta entisestään, ja samalla työn tekemisen tavat menevät uusiksi. Asiantuntijalle tämä voi näyttäytyä jatkuvana paineena: Mitä minun pitäisi opetella seuraavaksi? Pysynkö kehityksessä mukana? Miten löydän tälle aikaa? Kun kiire kasvaa, oppimisesta tulee helposti yksilösuoritus. Jokainen yrittää pysyä ajan tasalla omalla tavallaan, etsiä tietoa, kokeilla uusia työkaluja ja kehittää omaa osaamistaan.

E2 Tutkimuksen Tulevaisuuden Suomen tekijät -hankkeen loppuraportin (11/2024) mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista ajattelee, että viimeisen 10 vuoden aikana työmäärä ja kiire on lisääntynyt, työ muuttunut aiempaa kuormittavammaksi ja tehokkuuden vaatimukset ovat lisääntyneet. Myös huoli ennakoimattomista muutoksista on kasvanut.

Kiireisessä työarjessa koulutuksiin osallistuminen tai henkilökohtaisten oppimistavoitteiden laatiminen voi tuntua mahdottomalta. Jatkuvaa oppimista voi kuitenkin toteuttaa koko ajan työn ohessa tiimioppimisen rakenteiden kautta. Tällainen oppiminen voi myös olla fokusoitua ja systemaattista.

Ketterä tiimioppiminen tuo oppimisen keskelle työtä

Tiimioppiminen ei ole uusi keksintö - mm. Peter Senge on korostanut kokemuksesta oppimista, toiminnan reflektointia ja organisaation kykyä kehittää itseään jatkuvasti.

Nykypäivässä uutta on ennen kaikkea se, kuinka nopeasti oppimisen tarve syntyy.

Työn sisältö voi muuttua muutamassa kuukaudessa. Uusi teknologia voi muuttaa kokonaisen työprosessin ennen kuin seuraava koulutussuunnitelma on edes valmis. Siksi osaamisen kehittämistä ei voida rakentaa vain ennalta määriteltyjen osaamispolkujen varaan.

Ketterän tiimioppimisen idea on yksinkertainen: oppimista ei irroteta työstä, vaan työstä tehdään oppimisen ympäristö.

Käytännössä tiimit voivat esimerkiksi:

• tunnistaa oppimistarpeita ja määrittää oppimistavoitteita osana työn suunnittelua

• kokeilla uusia toimintatapoja käytännössä

• pysähtyä säännöllisesti reflektoimaan kokemuksia

• jakaa osaamista toisilleen ja yli yksikkörajojen

• dokumentoida keskeiset opit myöhempää käyttöä varten.

  
  

Näin oppimisesta tulee osa työn normaalia rytmiä – ei ylimääräinen tehtävä, joka tehdään sitten, kun kalenterissa on aikaa.

Kun tiimin jäsen oppii uuden tavan ratkaista ongelman, osaaminen ei jää ainoastaan hänen henkilökohtaiseksi vahvuudekseen. Se voidaan jakaa myös muille. Kun joku kokeilee uutta tekoälytyökalua, koko tiimi voi oppia kokeilusta – myös silloin, kun lopputulos ei ollut onnistunut. Näin oppimisen ei tarvitse aina alkaa alusta jokaisen ihmisen kohdalla, ja samalla yhdessä syntyy ymmärrystä, jota kukaan ei olisi välttämättä rakentanut yksin.

Vaikuttava oppiminen ei pääty koulutukseen

Muodollisella oppimisella on edelleen tärkeä paikkansa. Koulutukset, valmennukset, kurssit ja itsenäinen perehtyminen tukevat syväosaamista ja tuovat uutta näkökulmaa. Mutta koulutuksessa opittu ei automaattisesti muuta työntekoa.

Muutos tapahtuu, kun opittua päästään kokeilemaan käytännössä, arvioimaan ja kehittämään edelleen. Paras vaikuttavuus syntyy niiden välisestä yhteydestä.

Oppimiskulttuuri näkyy yksilön ja tiimin ajattelutavan muutoksena

Oppimiskulttuuri voi kuulostaa suurelta ja abstraktilta käsitteeltä. Lopulta se näkyy kuitenkin hyvin konkreettisissa tilanteissa. Kuulas & Co:n valmennuksissa olemme nähneet, kuinka pienillä ajattelun muutoksilla voi olla iso vaikutus.

Eräs osallistuja ymmärsi valmennuksen aikana hyödyn siitä, että hiljattain päättynyttä hanketta reflektoitaisiin paremmin projektitiimin kesken, ja varasi tälle tilan kalenterista.

Toisessa tiimissä retrospektiivit olivat keskittyneet pitkälti suorituksen arviointiin: kuinka hyvin tavoitteet saavutettiin ja jos ei saavutettu, miksi ei. Kun huomio siirrettiin oppimiseen, tapaamisen dynamiikka muuttui innostavaksi. Mitä opimme tiiminä? Mitä osaamista meille syntyi? Mitä teemme tällä tiedolla seuraavaksi?

Kolmas valmennukseen osallistuneista oli erityisen vahva projektinhallintaosaamisessa, mutta haasteena oli, että yksikössä ei ollut tätä osaamista riittävän monella. Tiimioppimisen malli muutti valmennettavan ajattelua. Sen sijaan, että keskityttiin yksikön kapasiteettivajeeseen, valmennettava havahtui siihen, että voisi jakaa osaamistaan koko tiimille.

Tehokkuus ei synny lisäämällä tekemistä – vaan toimivilla rakenteilla

Muutoksen ja tekoälypöhinän keskellä jatkuvasta itsensä kehittämisestä voi tulla enemmän kuormituksen kuin inspiraation aihe. Tätä kuormitusta voi helpottaa ketterän tiimioppimisen rakenteilla. Säännölliset reflektiohetket, yhteiset kokeilut, osaamisen jakaminen ja oppeihin palaaminen luovat työhön fokusta ja rytmiä, jossa opitaan yhdessä, tavoite kerrallaan.

Tämä edellyttää psykologisesti turvallista ympäristöä, jossa ihmiset uskaltavat sanoa:"En tiedä.""Kokeilin tätä, eikä se toiminut.""Voisitko näyttää, miten teit tuon?""Huomasin, että meidän kannattaa tehdä tämä toisin."

Ketterä tiimioppiminen vahvistaa organisaation uudistumiskykyä

Tiimioppiminen ei ole uusi johtamisoppi eikä vaihtoehto muodolliselle osaamisen kehittämiselle. Sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun työ muuttuu nopeammin kuin organisaatio pystyy ennakoimaan.

Organisaatiot tarvitsevat edelleen strategista osaamisen kehittämistä, koulutuksia ja valmennuksia. Niiden rinnalle tarvitaan kuitenkin rakenteita, joiden avulla ihmiset voivat soveltaa, kehittää ja jakaa osaamista silloin, kun oppimisen tarve syntyy – keskellä todellista työtä.

Kun strateginen osaamisen kehittäminen, muodollinen ja itsenäinen oppiminen sekä ketterä tiimioppiminen tukevat toisiaan, jatkuva oppiminen alkaa näyttää erilaiselta. Sen sijaan, että jokainen yrittää pysyä yksin kehityksen perässä tai että jokainen uusi muutos tuntuu uudelta vaatimukselta, tiimillä on tapa käsitellä muutosta. Mitä meidän pitää oppia seuraavaksi, ja miten opimme sen yhdessä?

Kiinnostuitko ketterän tiimioppimisen rakentamisesta omaan organisaatioosi?

Ketterän tiimioppimisen kannalta olennaista on löytää oman organisaation arkeen sopivat tavat tehdä oppimisesta näkyvää, jakaa osaamista ja pysähtyä yhdessä kokemusten äärelle.

Lataa Ketterän tiimioppimisen työkalu

Työkalun kehittämisessä mukana olivat Kuulas & Co:n lisäksi työryhmä Suvi Ferraz, Sara Touhonen ja Elina Hyytiä.

Me Kuulas & Co:ssa uskomme, että parempaa työelämää rakennetaan yksi ajatus, yksi oivallus ja yksi oppimiskokemus kerrallaan. Ja että paras osaaminen ei asu johtoryhmien muistioissa, vaan siinä, miten se eletään todeksi ihmisten kautta.

Sparrailemme myös mieluusti näissä asioissa lisää ja olemme mielellämme avuksi jos haluatte lähteä vaikka yhdessä mallintamaan kokonaisuutta teidän organisaatiossanne.