Ymmärrä oppiminen

Elina Söderlund
2.5.
4 min käytetty lukemiseen

Päivitetty: 7.5.

Tutkimukset osoittavat, että jatkuva oppiminen tukee henkistä hyvinvointia ja jopa ehkäisee kognitiivista rappeutumista.

Oppiminen tuo iloa, pitää mielen virkeänä ja vahvistaa psykologista pääomaa.

Työn muutos, kuin myös muutostahti näkyvät kuitenkin kasvavina vaateina ja odotuksina niin työpäivimme sisällössä, kuin työtahdissa. Kovalevy on täynnä, unohdamme asioita ja ajatus uuden järjestelmän käyttöönotolta vielä kaiken päälle voi tuntua ylivoimaiselta.

Tarvitaan konkreettisia toimia, jotta saamme raivattua sitä tilaa ja väljyyttä, jota luovuus, ajattelu ja oppiminen edellyttävät.

" Aikaisemmin riitti, että hoiti tehtävänsä, kuten käskettiin, mutta nykyisessä työelämässä tarvitaan yhä enemmän ajattelua, luovuutta ja oppimista, Tällaiset kognitiivista kapasiteettia edellyttävät toiminnot tarvitsevat ravinnokseen sisäistä motivaatiota, innostusta ja työn imua."

Liisa Arponen

Organisaatioiden kehittämisen asiantuntija

Panostaminen osaamisen kehittämiseen henkilöstöä motivoivin tavoin oppijaa unohtamatta on paitsi oiva tapa inhimillistää strategiaa myös luoda tarvittua väljyyttä ja osallistavaa organisaatiokulttuuria, jossa työntekijät voivat hyvin ja viihtyvät.

Tämä blogi johdattaa tarkastelemaan oppimista muutenkin, kuin keinona saavuttaa strategisia tavoitteita. Oppiminen on nimittäin niitä asioita, joilla on itsessään arvoa ja jonka vaikutukset yltävät laajamittaisesti kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen.

Oppija tulee ensin

Pelkkä strategia- ja vaikuttavuuspuhe ei enää riitä. Viime vuosina olemme keskittyneet oppimispuheessa yhä enemmän oppimisen strategiseen johtamiseen ja vaikuttavuuteen organisaatioissa, ja syystäkin. Vaikuttavuuden mittaaminen on avain siihen, että ymmärrämme, miten investoinnit koulutukseen ja kehitykseen kääntyvät konkreettisiksi tuloksiksi.

Strateginen oppiminen tarkoittaa oppimisinvestointien kohdentamista siten, että ne tukevat suoraan organisaation tavoitteita ja strategiaa. Tämä edellyttää selkeää visiota siitä, mitä taitoja organisaatio tarvitsee sekä nykyhetkellä että tulevaisuudessa. Strategisen oppimisen johtaminen puolestaan tarkoittaa näiden taitojen systemaattista kehittämistä läpi koko organisaation, missä oppiminen nivoutuu osaksi jokapäiväistä työtä ja organisaation kulttuuria.

Mutta vaikka oppimisen vaikuttavuus onkin tärkeä mittari, se tai organisaation tavoitteiden mukainen oppiminen ei yksin riitä takaamaan oppivan organisaation menestystä muuttuvassa maailmassa.

Humanistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on motivoitunut oppimaan, kun ympäristö tukee hänen autonomiaansa ja merkityksellisyyden kokemustaan. Nämä ajatukset pohjautuvat itseohjautuvuusteoriaan (Deci & Ryan) ihmisen motivaationaalisista perustarpeista.

Ystäväni, oppimisen asiantuntijan, Susanna Valkeuden sanoin;

”Jos oppimisesta halutaan tehdä tavoitteellista ja mitata vaikuttavuutta, sen tulee vahvistaa autonomian ja merkityksellisyyden kokemista, ei romuttaa sitä.”

Tavoitteellinen oppiminen edellyttää organisaatiolta kykyä ja keinoja yhteensovittaa strategiset osaamistarpeet ja työntekijöiden ura- ja oppimisunelmat.

Kun suunnittelemme oppimista ja oppimisprosesseja ja ohjaamme ihmisiä organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti samalle kurssille meidän tulee pitää oppija kirkkaana mielessä: miten hän näkee ja kokee asiat, mistä hän motivoituu, miksi ja miten.

Tämä saattaa usein tarkoittaa hyvinkin ristiriitaisten intressejen huomioimista ja odotusten hallintaa esimerkiksi mitä tulee oman uran kehittämiseen ja liiketoiminnan painopisteisiin.

Tarvitaan dialogia. Organisaation oppimiskulttuurin ja osaamisen johtamisen tulisi mahdollistaa sellaiset rakenteet osaamisen kehittämiselle, että ne tukevat organisaation strategisia painopisteitä kuitenkin jättäen työntekijälle tarvitsemansa väljyys autonomian ja sisäisen motivaation lähtökohdista tarkasteltuna.

Oppimiseen satsaaminen kannattaa aina

"Työelämässä tarvitaan lisää inhimillisyyttä, empatiaa ja arvostusta", sanoo yrityskulttuurin asiantuntija Katriina Grönqvist Helsingin Sanomissa.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen satsaaminen on kautta aikojen ollut yksi merkittävä tapa vahvistaa työntekijäkokemusta ja sitoutumista itsensä, oman työn ja organisaationsa kehittämiseen. Kun ihmiset kokevat oppivansa ja kehittyvänsä, se lisää heidän motivaatiotaan, sitoutumistaan ja työhyvinvointia. Mutta ei se siihen jää, vaan itsensä kehittämisellä ja omaan työhön vaikuttamisella muun muassa oman osaamisensa kautta on myös lukemattomia muita välillisiä ja välittömiä vaikutuksia.

Uuden oppiminen vastaa ihmisen sisäiseen haluun kasvaa ja kehittyä

Oppiminen tarkoittaa ihmiselle muutakin kuin taitojen kartuttamista. Oppiminen ei ole vain väline jonkin muun tavoitteen saavuttamiseen – kuten urakehityksen tai organisaation tulosten – vaan se on merkityksellistä ja arvokasta jo itsessään.

Oppiminen tuo elämään sisältöä, virtaa ja tarkoitusta. Se vastaa ihmisen sisäiseen haluun kasvaa ja kehittyä. Kun opimme jotain uutta, koemme usein innostusta ja onnistumisen iloa.

Tunne siitä, että hallitsee työtehtävänsä luo hyvinvointia

Hyvät puitteet oppimiselle ja uudistumiselle lisäävät ihmisen tunnetta siitä, että hän pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja työuraansa. Oman osaamisen kehittäminen ja tunne siitä, että hallitsee nykyiset työtehtävänsä ja on varautunut niiden muuttumiseen luo hyvinvoinnin tunnetta.

Osaaminen vahvistaa sitoutumista omaan työhön

Osaamisen hallinnan tunne liittyy vahvasti myös siihen, kuinka sitoutuneita olemme työhömme ja kuinka mielekkäänä sen koemme. State of the global workplace -raportin mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työhönsä; toisin sanoin vain noin joka kuudes suomalainen kokee, että töissä kannattaa antaa parhaansa kuvaa yrityskulttuurin asianatuntija Katriina Grönqvist Helsingin Sanomissa.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen satsaaminen on kautta aikojen ollut yksi keskeinen tapa vahvistaa sitoutumista oman työn ja organisaationsa kehittämiseen.

Ihmiset, joilla on hyvät oppimistaidot suhtautuvat optimistisesti muutokseen ja uskaltavat mennä sitä kohti

Henkilöstön oppimistaidot ovat kriittisessä roolissa tämän päivän työelämässä myös organisaation uudistumisen näkökulmasta. Kyky oppia tuo varmuutta ja joustavuutta muuttuvassa maailmassa, mikä lisää resilienssiä ja vähentää stressiä.

Satsaamalla henkilöstöön sellaisin tavoin, jotka vahvistavat yksilölle itselleen merkityksellisyyden kokemusta työssään ja tuovat hallinnan tunnetta vahvistamme sitoutumista. Tämä tarkoittaa työntekijöiden kuulemista, aikaa ja väljyyttä ajatella ja kokea ja tutkia. Ylipäänsä sellaisia asioita, jotka lisäävät tunnetta siitä, että voimme vaikuttaa työhömme.

Tervetuloa ajatustyön aikaan

Ajatustyö on paljon enemmän kuin tehtävien suorittamista. Se vaatii tilaa, väljyyttä ja sisäistä motivaatiota. Se syntyy työn ilosta, luottamuksesta ja kokemuksesta, että oppiminen kannattaa – ja että se on mahdollista.

Tässä kohtaa osaamisen kehittäminen ei ole enää vain strateginen väline, vaan työelämän muotoilua kestävämmäksi ja inhimillisemmäksi. Kun ihminen kokee oppivansa, hän voi paremmin. Kun hän voi paremmin, hän sitoutuu. Ja kun hän sitoutuu, hän tuo työnantajalleen enemmän arvoa.

Oppimisella ja mahdollisuudella kehittää itseään on merkittävä arvo sille, kuinka työssä jaksetaan ja voidaan. Oppiminen ei ole vain keino saavuttaa liiketoiminnallisia tavoitteita, vaan oppimisen keinoin vahvistamme ihmisten hyvinvointia, merkityksellisyyden tunnetta sekä pitkäjänteistä kyvykkyyttä kohdata tulevaisuuden muutokset.

Myös työntekijöiden itsensä on tärkeää ymmärtää oman oppimisensa merkitys paitsi organisaation menestyksen myös oman työtyytyväisyytensä ja uransa kehittämisen kannalta.

Uudistu oppimalla, mutta oppijaa unohtamatta

Vuosi 2025 on kutsunut meitä ajattelemaan työelämää uudella tavalla. Oppiminen ei ole vain väline kilpailukyvyn parantamiseen – se on polku kohti inhimillisempää, merkityksellisempää ja kestävämmin rakennettua työelämää.

Me Kuulas & Co:ssa uskomme, että parempaa työelämää rakennetaan yksi ajatus, yksi oivallus ja yksi oppimiskokemus kerrallaan.

Ja että paras osaaminen ei asu johtoryhmien muistioissa, vaan siinä, miten se eletään todeksi ihmisten kautta.

P.S. Jos haluat lukea lisää siitä, miten oppimisella rakennetaan parempaa työelämää, kurkkaa tutkijoiden laatima Työelämän manifesti. Se toimii hyvänä muistilistana meille kaikille, jotka haluamme muuttaa työelämää ajatuksella ja sydämellä.