Luulen, että suurimmalla osalla tätä lukevista on jokun ajatus pedagogisen suunnittelun roolista oppimiskysymyksissä. Pysähtynyt otsikon äärelle ja ajatellut, että tuon minä juuri olen halunnut tietää. Ehkä kuullut oppimismuotoilusta, mutta jäänyt yhä sen jälkeen miettimään, että mikä tässä nyt oikein oli se juju. Koitan avata sitä omakohtaisen kokemuksen kautta, sillä se ei minullekaan löytynyt helposti, mutta sen löydettyäni it all makes sense!
Oppimismuotoilun, learning design, on käyttäjäkeskeinen lähestymistapa oppimisen suunnitteluun eri ympäristöissä. Siinä sovitetaan sitä mitä tiedämme oppimisen tarpeista ja tavoitteista siihen mitä tiedämme siitä miten ihmiset oppivat. Oppimisen muotoilussa luodaan sellainen oppimisprosessi, jonka avuin opiskelijat oppivat parhaiten. Oppimismuotoilun lähestymistapaa voidaan soveltaa esimerkiksi koulutuksen, henkilöstön osaamisen kehittämisen ja digitaalisen oppimisen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Oppimismuotoilu on taustaltaan lähitieteistä ammentavaa yhdistelmää niin kasvatustieteestä, psykologiasta kuin muotoiluajattelusta. Menen myöhemmin teoreettisiin lähtökohtiin hieman syvemmälle ja uppoudun siihen, miten me Kuulaksella olemme tätä teoriaa kirjoitelleet omissa suunnittelu- ja muotoiluperiaatteissamme auki. Tässä kirjoituksessa koitan pitää fokuksen yleisemmällä tasolla eli siinä mitä on oppimismuotoilu sekä siinä, mitä muotoillaan, kun muotoillaan oppimista.
Suunnittelua vai muotoilua?
Kasvattiseurassani Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa meitä on aina opetettu, että kaikessa oppimisen suunnittelussa lähdetään oppijan tuntemisesta ja tämän tarpeista. Kasvatustieteethän tarjoavat hyvin soveltavan monitieteisen lähestymistavan oppimiseen ja kasvuun pitäen sisällään myös didaktiikkaa eli oppia opettamisesta ja oppimisen psykologiaa. Näin ollen kasvatustieteissä katse on niin oppimisympäristössä, oppimisen mekanismeissa ja sen edistämistä tukevissa tekijöissä kuin myös niiden seikkojen tunnistamisessa ja huomioimisessa, jotka tulevat ehkäisseeksi oppimista. Olikin helppo ajatella, että ehkä oppimismuotoilu on vain uusi termi sille, jota jo teemme.
Muutaman vuoden ajan rakentelin suhdettani oppimismuotoiluun. Luin kaiken mitä aiheesta oli saatavilla suomeksi ja englanninkielisenkin kirjallisuuden osalta pääsin pitkälle. Testasin oppimismuotoilun elementtien käytettävyyttä eri konteksteissa samalla, kun arvioin miltä osin oppijaymmärrystä hyödynnettiin ja kuinka puitteita ja sisältöä soviteltiin yhteen sen pohjalta ja minkälaisin toimin. Mutta vasta luettuani HAUSin Jotta jokainen voisi oppia, digitaalisen oppimisen suunnittelu ja toteutus * ymmärsin oppimismuotoilun oleellisimman lisäannin, jonka pohjalta lähdimme rakentamaan omaa sanoitustamme oppimismuotoilun hyödyille ja käytöille. Kyseisessä kirjassa oppimismuotoilu kuvataan digitaalisen aikakauden synnyttämänä uudenlaisena lähestymistapana oppimisprosessiin, jossa voidaan laajemmin hyödyntää niin tietoa kuin työkaluja, joiden avuin vastata käyttäjän tarpeisiin. Oppimisen muotoilua onkin hyödynnetty erityisesti erilaisissa digitaalisissa oppimisympäristöissä ja - sisällöissä, mutta yhtä lailla se soveltuu kaiken opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelun tueksi.
"THE TERM LEARNING DESIGN IS A CHILD OF THE DIGITAL AGE AND IT DE
SCRIBES THE ACTIVITY OF DESIGNING UNITS FOR LEARNING, INCLUDING A LEARNING ENVIRONMENT AND LEARNING ACTIVITIES. ”
Lars-Goran Bostrom, Learning Design in practice for everybody (2017)
Tällöin vasta ymmärsin, että vaikka me olemme kuinka oppineet tätä oppijakeskeistä lähestymistapaa taustaoppilaitoksessamme-/ organisaatiossamme aikanaan meillä ei ole ollut käytössämme:
a.) samoja välineitä oppimisen suunnittelun ja varmistamisen tukena eikä
b.) samaa käyttäjäymmärrystä (oppijaymmärrystä) ja tapoja sen keräämiseksi ja hyödyntämiseksi.
Emme siis ole päässeet samalla tapaa käsiksi siihen mitä kaikkea meidän on nyt muuttunein välinen ja tavoin mahdollista ymmärtää oppijan tarpeista ja niihin vastaamisesta rakentaessamme oppimisen paikkoja ja tapoja. Muuntuessamme oppijakeskeisyydestä oppijalähtöisyyteen avautuu meille uusia tapoja ja työkaluja kerätä ja rakentaa ymmärrystä ja kehittää oppimisprosessia, opetusta ja oppimisympäristöjä sen ymmärryksen pohjalta. Tästä on kyse oppimismuotoilun lähestymistavassa, joka tuo perinteisen suunnittelun rinnalle muotoilun keinoin muutaman tuiki tärkeän elementin lisää prosessissa sovellettavaksi.
Voisiko oppimismuotoilu olla se tapa, jonka avuin edesauttaa monimutkaisten oppimisprosessien siirtymistä erilaisiin käyttöympäristöihin siten, että syntyy positiivisia oppimiskokemuksia? Uskon, että jokainen oppimiskysymysten parissa työskentelevä voi saada merkittävää lisää työotteeseensa opittuaan oppimismuotoilulle ominaiset muotoiluperiaatteet ja niiden sovittamisen muotoilun keinoin osaksi omaa työtään ohjaavia raameja.
Oppimismuotoilu
Digiaika on tuonut lisää mahdollisuuksia parantaa koko oppimisprosessia sisällön tarjonnasta, opiskeltavan aineksen suunnitteluun ja toteutukseen aina oppimisen mittaamiseen saakka. Eikä vain ainoastaan sisällön tarjoajan näkökulmasta vaan aivan erityisesti käyttäjän, siis oppijan, näkökulmasta: Kuinka aikuiset oppivat ja haluavat oppia? Minkälaiset asiat vaikuttavat heille merkityksellisten oppimiskokemusten taustalla? Ja kuinka puolestamme voimme kirkastaa käytäntöjämme oppimisprosessin ja -ympäristön näkökulmasta vastaamaan näitä tarpeita vahvistaen näin samalla oppijan omaa aktiivisuutta, motivaatiota ja opitun soveltamista?
Vajaa vuosi sitten osallistuin työelämän viestinnän koulutukseen, jossa laadittiin ryhmässä leffaan juonirakenne ja sen kaikki liitännäiset juonikuvauksista flaijereihin ja videollisiin pitchauksiin. Ryhmäni päätyi Hannibal Lecter- tyyliseen leffatoteutukseen. Ehdotin lehtorille palautteena, että tehtäviin voisi antaa hieman enemmän liikkumavaraa vaihtoehdoin, jotta jokainen voisi valita jonkin sellaisen aiheen, joka edistäisi oppimista itselle merkittävissä asioissa tai veisi jotain muuta asiaa näissä teemoissa samalla eteenpäin. Lehtori vastasi palautteeseen, että aina aika ajoin meitä tulee työelämän puolelta vastaan näine toiveineen näille kursseille, mutta sellaiset koulutukset ovat sitten aivan eri hintaisia.
Onko räätälöinnin todella oltava aina jotakin lisämaksullista vai voisiko se olla se kaiken suunnittelun lähtökohta?
Palveluiden muotoilussa lähdetään aina asiakkaan tarpeista. Palvelumuotoilu on muotoiluajatteluun nojaava kehittämistapa, jossa sovelletaan muotoilun prosessiin soveltuvia työkaluja palveluiden tai tuotteiden kehittämisessä ymmärtämällä käyttäjien todellisia haluja ja tarpeita. Oppimismuotoilu tarjoaa muotoilun lähestymistavan sovittamisen siihen, kuinka tuoda oppija keskiöön ja räätälöidä yhdessä sellaisia oppimisratkaisuja, jotka vastaavat suoraan oppijan tarpeisiin tehden oppimisesta mielekästä ja tehokasta. Näin päästään muotoilemaan merkityksellisiä oppimiskokemuksia.
Oppimisen muotoilussa tunnistettujen oppijalähtöisten tarpeiden ympärille lähdetään muotoilemaan vaiheittaisen etenemisen mukaisesti ratkaisua. Oppimismuotoilun lähestymistapa kehittämisen menetelmineen tarjoaa avuksi laadukkaat pedagogiset lähtökohdat oppimisen, oppimisprosessien ja opetuksen kehittämiseksi käyttäjälähtöisesti. Tämä vaiheittainen kehittämisentapa pedagogisista lähtökohdista tarjoaa meille muotoiluprosessin edetessä koko joukon lisää sellaisia työkaluja oppimisprosessin kehittämiseksi, joiden avuin varmistua, että valitut painopisteet kulkevat mukana läpi linjan.
Oppimismuotoilulla pääsemme lähelle vaikuttavaa oppimista sen lähtiessä käyttäjäymmärryksestä ja rakentuessa aina palvelemaan käyttäjää tämän oppimistavoitteineen ja -mieltymyksineen. Taitavalla oppimisen muotoilulla linkitämme nämä yksilölliset tavoitteet osaksi laajempia organisaation oppimis- ja osaamistavoitteita ja työympäristön tarjoamia mahdollisuuksia oppimiselle.
Oppmismuotoi
Lopuksi
Jatkuvan oppimisen uudistuksella vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista. Uudistus toi kertaheitolla työpaikkojen ratkaistavaksi karhunosan siitä, kuinka toteuttaa työssä tapahtuvaa oppimista alati muuntuvissa työympäristöissämme. Tämä uudistus perustuu ajatukseen siitä, että nopeasti muuttuvassa maailmassa ihmiset tarvitsevat jatkuvasti päivitettyä tietoa ja uusia taitoja menestyäkseen työelämässä.
Tässä työssä laadukkaan pedagogiikan merkitystä ei voi kylliksi painottaa, oppiminen on kuitenkin lopulta hyvin monimutkainen kokonaisuus, jossa on tärkeää tuntea prosessin eri tekijät sovitettaessa sitä eri ympäristöistä nouseviin tarpeisiin.Oppimismuotoilu tarjoaa oivan tavan varmistaa positiivisten oppimiskokemusten syntyminen ja luoda edellytykset jatkuvalle osaamisen kehittymiselle.
Kuulas& Co Oy. Me Kuulaksella autamme kirkastamaan sitä miten hyödyntää oppimismuotoilua niin organisaation työympäristössä kuin koulutussuunnittelussa. Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, palvelumme kattavat niin koulutukset oppimismuotoilun käyttöön kuin työelämän pedagogiikkaan sekä oppimismuotoilun lähtökohtien ja siihen soveltuvien työkalujen muotoilun käyttöönottokoulutuksineen.
Kirjoittaja Elina Söderlund tarkarkastelee maailmaa ja kokemusten piirtymistä pedagogisesta ja sosiaalipsykologisesta mindsetista yhdistettynä muotoiluajatteluun. Elina on tehnyt liki 20-vuotisen työuran koulutus- ja työllisyyspalveluiden äärellä yksityisellä, kunnallisella ja säätiö- ja yhdistysmaailman puolella. Elinan intohimona on ihmisten tuominen yhteen merkityksellisten asioiden äärelle työskentelemään ja oppimaan. Elina summaakin oppineensa ennen kaikkea sen, että parhaat jutut keksitään ja tehdään yhdessä!
#Oppimismuotoilu #Kuulas #Kuulasco #Learningdesign #Pedagogiikka #Jatkuvaoppiminen #Osaamisenkehittäminen #Oppiminen #Konstruktivismi #Oppimisenpsykologia #Työssäoppiminen #Pedagoginensuunnittelu #Pedagogitbisneksessä #Koulutussuunnittelu #Digitaalisenoppimisensuunnittelu
* Tekstissä viitattu: HAUS Kehittämiskeskus: Jotta jokainen voisi oppia, digitaalisen oppimisen suunnittelu ja toteutus (2018, Kallio, Saarinen, Marjanen, Kurkipää, Siira)